tiistai, 14. syyskuu 2021

Kotitalouksien ruokahävikki

Kaikista eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa, arviolta n. 107-137 kiloa vuodessa (33%). Lukemasta 40 % muodostuu vihanneksia ja juureksia. Vaikka suuriosa hävikistä liittyykin vihanneksiin ja hedelmiin. Silti suurin ilmastokuorma syntyy eläinperäisistä tuotteista.

 Useiden tutkimusten perusteella on saatukin selville, että kolmannes maailman ilmastokuormasta aiheutuu ruuasta ja sen tuotannosta. Tuotantoon tarvitaan mm. maata, vettä, energiaa sekä muita resursseja. Helpoin ja yksinkertaisin tapa pienentää turhaan syntynyttä ilmastokuormaa on ruokahävikin vähentäminen. Näin voimme jokainen omalla toiminnallaan taata sen, etteivät ruuasta aiheutuneet päästöt syntyneet turhan takia.

Syömäkelpoisen ruuan pois heittäminen vastaa 100 000 keskiverron henkilöauton vuotuisia hiilidioksipäästöjä (https://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa)

Hävikin laskemisesta kiinnostuneille on tarjolla ilmainen ruokahävikkilaskuri. Laskurin ovat toteuttaneet Luonnonvarakeskus yhdessä Palulingin kanssa.https://www.lessfoodwaste.fi/paulig/Home#!Laskuri=Layer-Laskuri-2

(Tekstin tarkoituksena ei ole aiheuttaa lukijoille esim. ylimääräistä stressiä tai pahimmassa tapauksessa syömisen vähentämistä. Ideana on saada teidät pohtimaan omia kulutustottumuksia ruokahävikin näkökulmasta.)

Omat vinkit top 4 ruokahävikin vähentämiseen

 

  1. Tee ostoslista: Ostoslistan kirjoittamisen aikana tehdään inventaariota oman pakastimen sekä kuiva-aine -ja jääkaapin sisällöstä. Tämän avulla pysytään paremmin selvillä mm. tuotteiden päivämääristä ja loppuneista
  2. Hyödynnä kauppojen punalaputetut tuotteet, hävikkilaatikot jne.: Tarjoustuotteiden ostamisella vähennetään kaupassa syntyvää ruokahävikkiä. Tämä hyödyttää myös kuluttajan tarpeita niin hyödyllisyydellään kuin edullisemmalla hinnallakin. Ainoa huono puoli asiassa on se, että edullisemmat tuotteet saattavat houkutella kuluttajia ostamaan niitä, vaikkei sitä välttämättä tarvitsisikaan. Käyttämättä jäänyt tuote lisää ruokahävikin määrää kotitaloudessa. 
  3. Käytä mielikuvitusta ja nettiä reseptien ideoimisessa. Tutustu kuiva-ainekaapin ja jääkaapin sisältöön. Pohdi mitkä ruoka-aineista herättävät mielenkiintoasi ja ala esim. googlettamaan erilaisia reseptejä. Epäonnistumisia/virheitä ei kannata pelätä, koska niiden avulla opitaan ja kehitytään entistäkin paremmaksi. Tärkeintä onkin muistaa tekemisen mukavuus ja luovuus. Näihin puuhiin on helppoa ottaa myös lapset mukaan.
  4. Arvosta lautasella olevaa ruokaa ja Suosi kotimaista: suomalainen ruoka on tutkitusti puhdasta ja ekologista. Mielestäni sitä tulisikin arvostaa enemmän. Tätä varten löytyykin monia ympäristömerkkejä, jotka viestittävät mm. kotimaisuudesta, ympäristöystävällisyydestä ja terveysvaikutuksista.Tuotantoeläimien elinolosuhteet ovat Suomessa hyvät. Ruokinta perustuu hyvin pitkälle nurmeen ja siitä valmistettuun säilörehuun, joka on ympäristö-ja ilmastoystävällisempi vaihtoehto esim. tuonti soijalle. Lisäksi antibiootteja käytetään ainoastaan todetuissa tilanteissa

 

Lähteet

https://havikkiviikko.fi/

https://www.lessfoodwaste.fi/paulig/Home#!Laskuri=Layer-Laskuri-2

https://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa

 

maanantai, 13. syyskuu 2021

Ruokahävikkiviikko 13.9.-19.9.2021

Mukavaa ruokahävikkiviikkoa 2021! Sen tarkoituksena on levittää aiheesta tietoa ja nostaa ruuan arvostusta. Viikko tulee näkymään ensimmäistä kertaa myös " Kaikki ruoka hyötykäyttöön" -blogissa. Julkaisen tänne tulevalla viikolla mm. omia pohdintoja ja vinkkejä ruokahävikkiin liittyen.

Viikko aloitetaan tutustumalla ruokahävikin määritelmiin ja yleisiin lukuihin.

Ruokahävikin määritelmä

  • Ruokahävikille ei ole olemassa yhtä ainoaa hyväksyttä määritelmää vaan se vaihtelee tutkimuksesta riippuen
    • "Ruokahävikkillä tarkoitetaan syömäkelpoista roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruuan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruokaa toisin." (hävikkiviikko)
    • Elintarvikejäte on syömäkelvotonta (esim. luut, hedelmien kuoret) tai syömäkelpoista ruokaa, jota ei hyödynnetä ihmisravintona. (Eu komission määritelmä)
    • Food waste: syömäkelpoinen ruoka, joka on jäänyt käyttämättä valmiiden tuotteiden jakelussa mm.kotitalouksissa, kaupassa, ruokapalvelussa
    • Food loss: tarkoitetaan tahatonta hävikkiä, jota syntyy esim. pellolta korjaamatta jääneestä sadosta. 
  • Ruokahävikkityyppejä on kolmeen eri tyyppiin
    • Keittiöhävikkiä syntyy valmistus- tai laatuvirheen seurauksena. Näitä voi tapahtua esim. varastoimisen tai ruuanlaiton yhteydessä. Keittiöhävikkiä pystytään vähentämään mm.ostojen suunnittelulla, oikeilla säilytysolosuhteilla ja virhehankintojen minimoimisella.
    • Tarjoiluhävikkiä syntyy periaatteessa kaikkialla, missä tarjoillaan ruokaa esim. ravintoloissa, kotitalouksisssa jne. Sitä voidaan vähentää mm. oikeaoppisella lautausmallilla, menekin seurannalla, ruuanvalmistamisella sopivimpaan aikaan.
    • Lautastähdehävikillä tarkoitetaan lautaselle otettua/annosteltua ruokaa, joka on jäänyt syömättä. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta esim. servettejä, hedelmien/vihannesten kuoria tai siemeniä. Yksinkertaisin keino vähentää tarjoiluhävikkiä on laittaa lautaselleen ruokaa sen verran mitä jaksaa syödä.

 Ruokahävikkiä varten ei ole vielä kehitetty yhtenäisiä määritelmiä tai mittaustapoja Tästä johtuen ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia, joten lukuihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella. Hyvä tiedon lähde on esim. hävikkiviikon materiaali osoitteessa https://havikkiviikko.fi/ tai https://www.saasyoda.fi/

Ruokahävikki lukuina Suomessa ja maailmalla

Suomessa

  • Ruokahävikiä syntyy kotitalouksissa, elintarviketeollisuudessa, ravitsemispalveluissa, kaupoissa ja alkutuotannossa.
  • suomalaisissa kotitalouksissa arviolta 107-137 kiloa vuodessa, yhtä henkilöä kohden n. 20-25 kiloa
  • Vähentämisellä suomalaiset voisivat säästää n. 125 € /v, nelihenkinen perhe n. 500€/v
  • 3 eniten hävikkiin joutuvaa ryhmää ovat vihannekset/juurekset/hedelmät, kotona valmistettua ruokaa ja maitotuotteet
  • Yleisimpiä syitä hävikin syntymiselle ovat mm. pilaantunut, vanhentunut päiväys sekä lautastähteeksi jäänyt ruoka

Maailmalla

  • Euroopan unioni alueella ruokahävikkiä syntyy vuosittain n. 88 miljoonaa tonnia. Lukema vastaa 20% kaikesta tuotetusta ruuasta. Siihen on laskettu yhteen syömäkelpoinen ja syömäkelvoton ruoka.
  • Rahallisesti hävikin määrä on. 143 miljardia euroa ja sillä ruokittaisiin arviolta lähes 2 miljardia ihmistä.
  • Kolmannes maapallon viljelykelpoisesta pinta-alasta käytetään ruuantuotantoon, joka jää lopulta käyttämättä

ruokah%C3%A4vikki%20maailmalla.jpg

 

Lähteet:

  • Nieminen, K. 2021. Mitä on ruokahävikki? -diasarja. Ruokahävikki aiheinen verkkokurssi. Seamk.
  • Hävikkiviikko.2021.Tietoa ruokahävikistä. https://havikkiviikko.fi/

 

lauantai, 14. elokuu 2021

Kahvi-suklaaleivos

Sadepäivän kunniaksi katselin keittiön hyllyjä. Sieltä silmiini osui avattu pikakahvijauhe Nescafe orginal -purkki. (Käytin sitä viimeksi alkukesästä kahvikakkuun, jonka leivoin agrologiksi valmistumisen johdosta työpaikalle). Aloinkin miettimään mihin muuhun kyseistä tuotetta voisi käyttää.

Inspiraationa kahvi-suklaaleivokseen toimi perusmokkapala resepti, jota on muokattu hieman. Ohjeesta valmistuu yhden pellillisen verran herkkua erityisesti kahvin ystäville.

 

Tarvikkeet

150 g voita/margariiniä

2 kananmunaa

1 1/2 dl maitoa

3 dl sokeria

4 1/2 dl vehnäjauhoja

3 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

3 rkl pikakahvijauhetta (Nescafe orginal)

2 tl  tummaa kaakaojauhetta

 

Kuorrutus

50 voita/margariiniä

200 g tomusokeria

1 rkl tummaa kaakaojauhetta

2 rkl maitoa

1 tl vaniljasokeria

 

Koristelu

Pikakahvijauhetta (Nescafe orginal)

Nompparellejä

 

Taikina

1. Sulata ja jäähdytä voi/margariini

2. Vatkaa munien rakenne rikki ja lisää maito

3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne munaseokseen

4. Lisää voi/margariini ja sekoita tasaiseksi taikinaksi

5. Levitä taikina leivinpaperin päälle uuninpellille.

6. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa n. 20 min.

​​

Kuorrutus ja koristelu

1. Sekoita kuivat aineet keskenään erillisessä kulhossa.

2. Sulata voi/margariini, lisää joukkoon kuivat aineet ja maito.

3. Sekoita tasaiseksi massaksi. Mikäli kuorrutus näyttää paksulta, lisää joukkoon maitoa pieninä erinä hyvin sekoittaen. Massasta on tarkoitus tulla helposti levitettävää, muttei kuitenkaan liian löysää

4. Levitä kuorrutus jäähtyneen pohjan päälle

5. Viimeistele leivos pikakahvijauheella ja nompparelleillä

6. Annan kuorrutuksen jähmettyä jonkin aikaa.

7. Nauti lopputuloksesta!

kahvi-suklaa%20leivos.jpg

tiistai, 29. kesäkuu 2021

Uudet perunat-kesäkurpitsa-paprika paistos

Eiliseltä jäi yli keitettyjä uusia perunoita. Niistä tein evästä seuraavale päivälle.

Tarvikkeet

Keitettyjä uusia perunoita

Kesäkurpitsaa

Paprikaa

Suolaa

Ruohosipulia

Grillimaustetta

Rypsiöljyä

 

Ohje

1. Pilko pannulle  valmiiksi keitetyt perunat, kesäkurpitsa ja paprika

2. Lisää pannulle hieman rypsiöljyä ja paista niin, että ne saavat väriä pintaan

3. Lisää mausteet ja ruohosipuli

4. Nauti maukkaasta kasvisruuasta!

 

perunaa%20kes%C3%A4kurpitsaa%20ja%20papr

lauantai, 10. huhtikuu 2021

Kana-Kasvis-nuudeliannos

Valmistin jääkaapista löytyvistä vihanneksista ja sienistä maistuvan nuudeliannoksen.

Tarvikkeet

Kananmakuisia nuudeleita

Kesäkurpitsaa

Sipulia

Herkkusieniä

Rypsiöljy

Jauhettua chiliä

Homejuustoa

Suolaa

Kanaliemikuutio

Vettä

Ruokakermaa

Sweet chili-kastiketta

Ohje

1. Pilko sipuli, kesäkurpitsa ja herkkusienet. Paista pannulla rypsiöljyn kanssa. Mausta oman mielesi mukaan. Itse käytin mausteina: suolaa, chilijauhetta, sweet chili-kastiketta, homejuustoa. Kastikkeen saa aikaiseksi lisäämällä joukkoon vettä ja kermaa.

2. Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaisesti. Itse en välitä pakkauksessa mukana tulevien maustepussien mausta, joten korvasin sen kanaliemikuutiolla. 

3. Yhdistä keitetyt nuudelit ja paistettu sipuli-kesäkurpitsa-sieniseos keskenään.

4. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa hiukan kastikketta.

5. Koristele persiljalla ja nauti!

 

NUUDELI.jpg