Kaikista eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa, arviolta n. 107-137 kiloa vuodessa (33%). Lukemasta 40 % muodostuu vihanneksia ja juureksia. Vaikka suuriosa hävikistä liittyykin vihanneksiin ja hedelmiin. Silti suurin ilmastokuorma syntyy eläinperäisistä tuotteista.

 Useiden tutkimusten perusteella on saatukin selville, että kolmannes maailman ilmastokuormasta aiheutuu ruuasta ja sen tuotannosta. Tuotantoon tarvitaan mm. maata, vettä, energiaa sekä muita resursseja. Helpoin ja yksinkertaisin tapa pienentää turhaan syntynyttä ilmastokuormaa on ruokahävikin vähentäminen. Näin voimme jokainen omalla toiminnallaan taata sen, etteivät ruuasta aiheutuneet päästöt syntyneet turhan takia.

Syömäkelpoisen ruuan pois heittäminen vastaa 100 000 keskiverron henkilöauton vuotuisia hiilidioksipäästöjä (https://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa)

Hävikin laskemisesta kiinnostuneille on tarjolla ilmainen ruokahävikkilaskuri. Laskurin ovat toteuttaneet Luonnonvarakeskus yhdessä Palulingin kanssa.https://www.lessfoodwaste.fi/paulig/Home#!Laskuri=Layer-Laskuri-2

(Tekstin tarkoituksena ei ole aiheuttaa lukijoille esim. ylimääräistä stressiä tai pahimmassa tapauksessa syömisen vähentämistä. Ideana on saada teidät pohtimaan omia kulutustottumuksia ruokahävikin näkökulmasta.)

Omat vinkit top 4 ruokahävikin vähentämiseen

 

1. Tee ostoslista: Ostoslistan kirjoittamisen aikana tehdään inventaariota oman pakastimen sekä kuiva-aine -ja jääkaapin sisällöstä. Tämän avulla pysytään paremmin selvillä mm. tuotteiden päivämääristä ja loppuneista
2. Hyödynnä kauppojen punalaputetut tuotteet, hävikkilaatikot jne.: Tarjoustuotteiden ostamisella vähennetään kaupassa syntyvää ruokahävikkiä. Tämä hyödyttää myös kuluttajan tarpeita niin hyödyllisyydellään kuin edullisemmalla hinnallakin. Ainoa huono puoli asiassa on se, että edullisemmat tuotteet saattavat houkutella kuluttajia ostamaan niitä, vaikkei sitä välttämättä tarvitsisikaan. Käyttämättä jäänyt tuote lisää ruokahävikin määrää kotitaloudessa. 
3. Käytä mielikuvitusta ja nettiä reseptien ideoimisessa. Tutustu kuiva-ainekaapin ja jääkaapin sisältöön. Pohdi mitkä ruoka-aineista herättävät mielenkiintoasi ja ala esim. googlettamaan erilaisia reseptejä. Epäonnistumisia/virheitä ei kannata pelätä, koska niiden avulla opitaan ja kehitytään entistäkin paremmaksi. Tärkeintä onkin muistaa tekemisen mukavuus ja luovuus. Näihin puuhiin on helppoa ottaa myös lapset mukaan.
4. Arvosta lautasella olevaa ruokaa ja Suosi kotimaista: suomalainen ruoka on tutkitusti puhdasta ja ekologista. Mielestäni sitä tulisikin arvostaa enemmän. Tätä varten löytyykin monia ympäristömerkkejä, jotka viestittävät mm. kotimaisuudesta, ympäristöystävällisyydestä ja terveysvaikutuksista.Tuotantoeläimien elinolosuhteet ovat Suomessa hyvät. Ruokinta perustuu hyvin pitkälle nurmeen ja siitä valmistettuun säilörehuun, joka on ympäristö-ja ilmastoystävällisempi vaihtoehto esim. tuonti soijalle. Lisäksi antibiootteja käytetään ainoastaan todetuissa tilanteissa

 

Lähteet

https://havikkiviikko.fi/

https://www.lessfoodwaste.fi/paulig/Home#!Laskuri=Layer-Laskuri-2

https://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa