Mukavaa ruokahävikkiviikkoa 2021! Sen tarkoituksena on levittää aiheesta tietoa ja nostaa ruuan arvostusta. Viikko tulee näkymään ensimmäistä kertaa myös " Kaikki ruoka hyötykäyttöön" -blogissa. Julkaisen tänne tulevalla viikolla mm. omia pohdintoja ja vinkkejä ruokahävikkiin liittyen.

Viikko aloitetaan tutustumalla ruokahävikin määritelmiin ja yleisiin lukuihin.

Ruokahävikin määritelmä

  • Ruokahävikille ei ole olemassa yhtä ainoaa hyväksyttä määritelmää vaan se vaihtelee tutkimuksesta riippuen
    • "Ruokahävikkillä tarkoitetaan syömäkelpoista roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruuan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruokaa toisin." (hävikkiviikko)
    • Elintarvikejäte on syömäkelvotonta (esim. luut, hedelmien kuoret) tai syömäkelpoista ruokaa, jota ei hyödynnetä ihmisravintona. (Eu komission määritelmä)
    • Food waste: syömäkelpoinen ruoka, joka on jäänyt käyttämättä valmiiden tuotteiden jakelussa mm.kotitalouksissa, kaupassa, ruokapalvelussa
    • Food loss: tarkoitetaan tahatonta hävikkiä, jota syntyy esim. pellolta korjaamatta jääneestä sadosta. 
  • Ruokahävikkityyppejä on kolmeen eri tyyppiin
    • Keittiöhävikkiä syntyy valmistus- tai laatuvirheen seurauksena. Näitä voi tapahtua esim. varastoimisen tai ruuanlaiton yhteydessä. Keittiöhävikkiä pystytään vähentämään mm.ostojen suunnittelulla, oikeilla säilytysolosuhteilla ja virhehankintojen minimoimisella.
    • Tarjoiluhävikkiä syntyy periaatteessa kaikkialla, missä tarjoillaan ruokaa esim. ravintoloissa, kotitalouksisssa jne. Sitä voidaan vähentää mm. oikeaoppisella lautausmallilla, menekin seurannalla, ruuanvalmistamisella sopivimpaan aikaan.
    • Lautastähdehävikillä tarkoitetaan lautaselle otettua/annosteltua ruokaa, joka on jäänyt syömättä. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta esim. servettejä, hedelmien/vihannesten kuoria tai siemeniä. Yksinkertaisin keino vähentää tarjoiluhävikkiä on laittaa lautaselleen ruokaa sen verran mitä jaksaa syödä.

 Ruokahävikkiä varten ei ole vielä kehitetty yhtenäisiä määritelmiä tai mittaustapoja Tästä johtuen ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia, joten lukuihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella. Hyvä tiedon lähde on esim. hävikkiviikon materiaali osoitteessa https://havikkiviikko.fi/ tai https://www.saasyoda.fi/

Ruokahävikki lukuina Suomessa ja maailmalla

Suomessa

  • Ruokahävikiä syntyy kotitalouksissa, elintarviketeollisuudessa, ravitsemispalveluissa, kaupoissa ja alkutuotannossa.
  • suomalaisissa kotitalouksissa arviolta 107-137 kiloa vuodessa, yhtä henkilöä kohden n. 20-25 kiloa
  • Vähentämisellä suomalaiset voisivat säästää n. 125 € /v, nelihenkinen perhe n. 500€/v
  • 3 eniten hävikkiin joutuvaa ryhmää ovat vihannekset/juurekset/hedelmät, kotona valmistettua ruokaa ja maitotuotteet
  • Yleisimpiä syitä hävikin syntymiselle ovat mm. pilaantunut, vanhentunut päiväys sekä lautastähteeksi jäänyt ruoka

Maailmalla

  • Euroopan unioni alueella ruokahävikkiä syntyy vuosittain n. 88 miljoonaa tonnia. Lukema vastaa 20% kaikesta tuotetusta ruuasta. Siihen on laskettu yhteen syömäkelpoinen ja syömäkelvoton ruoka.
  • Rahallisesti hävikin määrä on. 143 miljardia euroa ja sillä ruokittaisiin arviolta lähes 2 miljardia ihmistä.
  • Kolmannes maapallon viljelykelpoisesta pinta-alasta käytetään ruuantuotantoon, joka jää lopulta käyttämättä

ruokah%C3%A4vikki%20maailmalla.jpg

 

Lähteet:

  • Nieminen, K. 2021. Mitä on ruokahävikki? -diasarja. Ruokahävikki aiheinen verkkokurssi. Seamk.
  • Hävikkiviikko.2021.Tietoa ruokahävikistä. https://havikkiviikko.fi/